Lisätiedot aluekartasta ja tilastotiedoista

1. Maahanmuuttajaryhmien jako taustamaan mukaan (maailmankartta).

2. Tilastotietojen ja aluekartan lähteet.

3. Tarkemmat kuvaukset yksittäisistä tilastotiedoista.*


* Vielä tarkemmat lisätiedot aluekartasta ja tilastotiedoista löytyvät Suomen Perustan raportista: Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot.

Huom! Lähes vastaavat tiedot, mitä tällä sivustolla esitetään kaupungeille alueittain, löytyvät kaikille Suomen kunnille osoitteesta: www.kuntaluvut.fi.

1. Maahanmuuttajaryhmien jako taustamaan mukaan


  • Ulkomailla syntyneiden taustamaa määräytyy henkilön syntymävaltion mukaan.
  • Mikäli Suomessa syntyneen henkilön kaikki tunnetut vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä, tämän “2. sukupolven maahanmuuttajan” taustamaa määräytyy ensisijaisesti äidin taustamaan mukaan ja toissijaisesti isän taustamaan mukaan.
  • Isoihin pakolaismaihin kuuluvat: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria.
  • Lähi-Itään (ilman pakolaismaita) kuuluvat myös Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia (kuten aiemmissa Suomen Perustan tutkimuksissa).
  • Katso tarkemmin Suomen Perustan raportin luku 5: Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot.


Maahanmuuttajaryhmat


2. Tilastotietojen ja aluekartan lähteet


2.1 Tilastotietojen taustalla olevan tutkimusaineiston aineiston muodostaminen lyhyesti (Katso tarkemmin Suomen Perustan raportin luku 4: Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot.).

  • Tilastotietojen taustalla oleva tutkimusaineisto muodostuu Tilastokeskuksen viidestä aineistokokonaisuudesta:

    • FOLK perustieto -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
    • FOLK tulotieto -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
    • FOLK muutto -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
    • Tilastokeskuksen rekisteritiedot henkilöiden syntymävaltioista (ennen vuotta 1990 Suomeen muuttaneet).
    • FOLK lapsi -- vanhemmat -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
    • FOLK asuntokunta -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
    • Tilastokeskukselta erikseen pyydetyt rekisteritiedot henkilöiden kotien rakennusvuosista.
    • INFRA Sijaintitietomoduuli -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).

  • Tilastotiedot ovat pääasiassa peräisin Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineistosta ja FOLK tulotieto -tutkimusaineistosta.

  • Henkilöiden syntymävaltiot ovat peräisin Tilastokeskuksen FOLK muutto -tutkimusaineistosta ja Tilastokeskukselta erikseen tutkimuskäyttöön haetuista henkilöiden syntymävaltiotiedoista (koskien ennen v. 1990 Suomeen muuttaneita).

  • Tilastokeskuksen FOLK lapsi -- vanhemmat -tutkimusaineiston tiedoilla yhdistetään henkilöt heidän vanhempiinsa, jolloin yhdessä syntymävaltiotietojen kanssa on mahdollista päätellä 2. sukupolven maahanmuuttajien taustamaa. Taustamaa määräytyy 2. sukupolven maahanmuuttajan venhempien syntymävaltioiden perusteella.

  • Tilastokeskuksen asuntokunta -tutkimusaineiston tiedot kertovat, ketkä kuuluvat samaan asuntokuntaan (eli ketkä asuvat samassa asunnossa).

  • Tutkimuskäytössä ollut Tilastokeskuksen INFRA Sijaintitietomoduuli -tutkimusaineisto sisältää 250m x 250m -ruututiedot henkilöiden asuinpaikasta. Tämän tiedon avulla pääteltiin, että millä oppilasalueella Helsingissä asuneet asuivat ja missä kaupunginosassa Espoossa ja Vantaalla asuneet asuivat.

  • Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen henkilötasoiset tiedot yhdistetettiin yhdeksi kokonaisuudeksi Tilastokeskuksen henkilötunnuksen avulla. Tilastokeskuksen henkilötunnus toimi siten tilastoavaimena yllä luetellun kahdeksan aineistokokonaisuuden välillä. Väestönkehitystietojen osalta tilastoavaimena toimi Tilastokeskuksen henkilötunnukset lisäksi kalenterivuosi.

  • Tilastotulokset rajattiin koskemaan kaikkein uusinta (tilasto)vuotta, jolta kaikki tilastotulokset ovat saatavilla. Tämä vuosi oli vuosi 2020.

  • Tilastotiedot koskevat kaikkia niitä henkilöitä, joilla on ollut kotikunta Suomessa vuonna 2020 joko Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla &ndash -- ja joille löytyy asuinpaikkatieto Tilastokeskuksen INFRA Sijaintitietomoduuli -tutkimusaineistosta. Asuinpaikkatieto löytyy noin 98 prosentille, joten tutkimusaineisto sisältää noin 98 prosenttia Helsingin, Espoon ja Vantaan väestöistä vuonna 2020 (98 prosenttia niistä, joille löytyy kotikunta).

    • Käytetyt tilastotietokohtaiset ikärajaukset sekä niiden perustelut esitetään alla (katso myös viitatun Suomen Perustan raportin luku 7).
    • Tilastotuloksista puuttuvat ne henkilöt, joilla ei ollut kotikuntaa Suomessa vuonna 2020. Erityisesti tähän luokkaan kuuluvat turvapaikanhakijat, joilla ei ole vielä oleskelulupaa Suomeen. Siten esimerkiksi näiden turvapaikanhakijoiden saamat sosiaalietuudet puuttuvat tilastotuloksista.


2.2 Alueiden rajojen lähteet ja tutkimusaineiston henkilöiden jakaminen alueisiin

Alueiden rajat ovat peräisin seuraavista avoimista lähteistä:

Tutkimusaineisto käsittää noin 98 prosenttia henkilöistä, joilla oli vuonna 2020 kotikunta Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. 98 prosenttia on osuus, joille löytyy asuinpaikkatieto Tilastokeskuksen INFRA Sijaintitietomoduuli -tutkimusaineistosta. Nämä henkilöt jaettiin Helsingissä asuvien osalta oppilasalueisiin ja Espoossa ja Vantaalla asuvien osalta kaupunginosiin. Tämä tapahtui INFRA Sijaintitietomoduulin asuinpaikkatietoihin ja alueiden (raja)tietoihin perustuvan päättelyn avulla: katso tarkemmin raportin luku 6: Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot.


2.3 Muuta: tulosten vertailu julkisiin tilastoihin ja haaste muille tutkijoille

  • Tilastotietojen vertailu julkisiin tilastoihin verrattuna. Suomen Perustan raportin liitteessä B varmistetaan, että julkaistut tilastotiedot vastaavat julkisesti saatavilla olevia tilastotietoja (koko Suomea yhteensä koskien).

  • Haaste tutkijoilla toistaa tulokset. Viitatun raportin liitteessä C esitetään haaste muille tutkijoille siitä, kuinka aluekartassa esitetyt tulokset on suhteellisen helppo toistaa. Raportin liitteessä C esitetään askeleet sille, kuinka muut tutkijat voivat toistaa esitetyt aluekohtaiset tilastotulokset Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuen.


3. Tarkemmat kuvaukset yksittäisistä tilastotiedoista


  • Aluekartasta ja aluekohtaisten lukujen taulukosta löytyvien tilastotietojen nimet on esitetty alla olevissa kuvauksissa kursiivilla.

  • "Väestön kehitys alueittain"-välilehdeltä löytyvät tiedot vuosille 1990–2020 ovat väestönosuustietoja, jotka esitellään alla kohdassa 3.1.

  • Katso vielä tarkemmat kuvaukset Suomen Perustan raportin luvussa 7 (s. 52–61).

  • Yksityisyydensuojan vuoksi on poistettu kaikki tiedot, jotka perustuvat alle 5 henkilöön alueella tai, jos ryhmään kuuluu alueella alle 10 henkilöä. Sosiaalietuuksien osalta rajoitus tarkoittaa sitä, että sekä tuen saajia että "ei-saajia" pitää olla alueella vähintään 5, jotta tieto on julkaistu. Lisäksi tarvittaessa on poistettu myös muita pienempiin henkilölukumääriin perustuvia tietoa, jotta alle 5 henkilöön perustuvia tietoja ei voisi epäsuoraan päätellä muiden ryhmien tiedoista.

  • Mikäli sosiaalietuuksien saajia on tuloksissa yli 75 prosenttia väestöstä, tällöin osuus esitetään 75,0 prosenttina tuloksissa. Eli esimerkiksi osuus 81,4 % esitetään 75,0 prosenttina.


3.1 Henkilölukumäärät:

  • Henkilöiden lukumäärä

    • Kertoo, kuinka monta henkilöä alueella oli vuonna 2020.
    • Luvut ovat henkilölukumääriä.

  • Osuus koko väestöstä (%)

    • Aluekartassa ja taulukossa kertoo, tarkasteltavan väestön osuuden alueen koko väestöstä vuonna 2020.
    • "Väestönkehitys alueittain"-välilehdellä kertoo, tarkasteltavan väestön osuuden alueen koko väestöstä vuosina 1990–2020.
    • Luvut ovat prosentteja.

  • Alle 16-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä

    • Kertoo, kuinka monta alla 16-vuotiasta henkilöä alueella oli vuonna 2020.
    • Luvut ovat henkilölukumääriä.

  • Osuus alle 16-vuotiaista (%)

    • Kertoo, tarkasteltavan alle 16-vuotiaiden väestön osuuden alueeko kaikista alle 16-vuotiaista vuonna 2020.
    • "Väestönkehitys alueittain"-välilehdellä kertoo, tarkasteltavan alle 16-vuotiaiden väestön osuuden alueen kaikista alle 16-vuotiaista vuosina 1990–2020.
    • Luvut ovat prosentteja.

  • Huomautus: Alle 16-vuotiaita koskevat lukumäärät ja osuudet esitetään vain, kun kokonaishenkilölukumäärän ja alle 16-vuotiaiden lukumäärän välinen erotus on vähintään 5 henkilöä.


3.2 ARA-vuokra-asunnot (kaupungin vuokra-asunnot):

  • Suurin osa ARA-vuokra-asunnoista pääkaupunkiseudulla on kaupunkien vuokra-asuntoja, joten tämän vuoksi "kaupungin vuokra-asunnot" in suluissa "ARA-vuokra-asuntojen" jälkeen tiedon nimessä.

  • ARA-vuokra-asuntojen asukkaita

    • Kertoo, kuinka monta tarkasteltavan väestön henkilöä alueella asui ARA-vuokra-asunnossa vuonna 2020.
    • Luvut ovat henkilölukumääriä.

  • Osuus ARA-vuokra-asuntojen asukkaista (%)

    • Kertoo, tarkasteltavan väestön ARA-vuokra-asuntojen asukkaiden osuuden alueen kaikista ARA-vuokra-asuntojen asukkaista vuonna 2020.
    • Luvut ovat prosentteja.


3.3 Vuokra-asunnoissa asuvat:

  • Mukana luvuissa ovat kaikentyyppisissä vuokra-asunnoissa asuvat eli sekä ARA-vuokra-asunnoissa asuvat (mukaan lukien korkotuetut vuokra-asunnot) että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvat.

  • Vuokra-asunto on "uusi", mikäli sen rakennusvuosi on vuosi 2010 tai myöhempi vuosi. Muussa tapauksessa vuokra-asunto on vanha.

  • Uusien vuokra-asuntojen asukkaita

    • Kertoo, kuinka monta tarkasteltavan väestön henkilöä alueella asui uusissa vuokra-asunnoissa vuonna 2020.
    • Luvut ovat henkilölukumääriä.

  • Osuus alueen uusien vuokra-asuntojen asukkaista (%)

    • Kertoo, tarkasteltavan väestön uusien vuokra-asuntojen asukkaiden osuuden alueen kaikista uusien vuokra-asuntojen asukkaista vuonna 2020.
    • Luvut ovat prosentteja.

  • Vanhojen vuokra-asuntojen asukkaita

    • Kertoo, kuinka monta tarkasteltavan väestön henkilöä alueella asui vanhoissa vuokra-asunnoissa vuonna 2020.
    • Luvut ovat henkilölukumääriä.

  • Osuus alueen vanhojen vuokra-asuntojen asukkaista (%)

    • Kertoo, tarkasteltavan väestön vanhojen vuokra-asuntojen asukkaiden osuuden alueen kaikista vanhojen vuokra-asuntojen asukkaista vuonna 2020.
    • Luvut ovat prosentteja.


3.4 Toimeentulotuet:

  • Tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Toimeentulotuet.

  • Sisältää sekä toimeentulotuen perusosan että “harkinnanvaraiset” osat: täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen.

  • Toimeentulotukiin on laskettu yhteen näiden toimeentulotukien osien yhteenlaskettu summa vuonna 2020.

  • Toimeentulotukea saaneiden osuus (%)

    • Kertoo, kuinka suuri osuus (%) tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
    • Esimerkiksi luku “10,4 % väestöstä” kertoo, että 10,4 prosenttia tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.

  • Toimeentulotukien kokonaissumma (€)

    • Koskee kaikkia alueella vuonna 2020 asuneita.
    • Kertoo, kuinka suuri on alueella vuonna 2020 asuneiden kaikkien tarkasteltavan ryhmän henkilöiden vuonna 2020 saamien toimeentulotukien yhteenlaskettu summa.
    • Esimerkiksi luku “100 000 euroa” kertoo, että tarkasteltavan ryhmän henkilöt saivat vuonna 2020 toimeentulotukea yhteensä 100 000 euroa.

  • Osuus alueen maksetuista toimeentulotuista (%)

    • Koskee kaikkia alueella vuonna 2020 asuneita.
    • Kertoo, kuinka suuren osuuden (%) tarkasteltavan väestön toimeentulotukien kokonaissumma (ks. yllä) muodostaa kaikista alueen asukkaille vuonna 2020 maksetuista toimeentulotuista.
    • Esimerkiksi luku “14,5 %” kertoo, että tarkasteltava väestö sai 14,5 % kaikista alueen asukkaille vuonna 2020 vuonna maksetuista toimeentulotuista.


3.5 Työttömyysturvaetuudet:

  • Tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Työttömyysturvaetuudet.

  • Työttömyysturvaetuuksiin on laskettu yhteen saatujen eri työttömyysturvaetuuksien summa (sisältäen muun muassa maksetut työmarkkinatuet) vuonna 2020.

  • Työttömyysturvaetuuksia saaneiden osuus (%)

    • Kertoo, kuinka suuri osuus (%) tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain työttömyysturvaetuutta ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
    • Esimerkiksi luku “9,8 % väestöstä” kertoo, että 9,8 prosenttia tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain työttömyysturvaetuutta ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.

  • Työttömyysturvaetuuksien kokonaissumma (€)

    • Koskee kaikkia alueella vuonna 2020 asuneita.
    • Kertoo, kuinka suuri on kunnassa vuonna 2020 asuneiden kaikkien tarkasteltavan ryhmän henkilöiden vuonna 2020 saamien työttömyysturvaetuuksien yhteenlaskettu summa.
    • Esimerkiksi luku “545 321 euroa” kertoo, että tarkasteltavan ryhmän henkilöt saivat vuonna 2020 toimeentulotukea yhteensä 545 321 euroa.

  • Osuus alueen maksetuista työttömyysturvaetuuksista (%)

    • Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita.
    • Kertoo, kuinka suuren osuuden (%) tarkasteltavan väestön työttömyysturvaetuuksien kokonaissumma kokonaissumma (ks. yllä) muodostaa kaikista alueen asukkaille vuonna 2020 maksetuista työttömyysturvaetuuksista.
    • Esimerkiksi luku “6,5 %” kertoo, että tarkasteltava väestö sai 6,5 % kaikista alueen asukkaille vuonna 2020 vuonna maksetuista työttömyysturvaetuuksista.


3.6 Asumistuet:

  • Tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Asumistuet.

  • Sisältää eri asumistuen muodot kuten yleisen asumistuen ja eläkeläisen asumistuen.

  • Asumistukiin on laskettu yhteen saatujen eri asumistukimuotojen summa vuonna 2020.

  • Asumistukea saaneiden osuus (%)

    • Kertoo, kuinka suuri osuus (%) tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain asumistuen muotoa ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
    • Esimerkiksi luku “9,8 % väestöstä” kertoo, että 9,8 prosenttia tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain asumistuen muotoa ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.

  • Asumistukien kokonaissumma (€)

    • Koskee kaikkia alueella vuonna 2020 asuneita.
    • Kertoo, kuinka suuri on alueella vuonna 2020 asuneiden kaikkien tarkasteltavan ryhmän henkilöiden vuonna 2020 saamien asumistukien yhteenlaskettu summa.
    • Esimerkiksi luku “545 321 euroa” kertoo, että tarkasteltavan ryhmän henkilöt saivat vuonna 2020 asumistukea yhteensä 545 321 euroa.

  • Osuus alueella maksetuista asumistuista (%)

    • Koskee kaikkia alueella vuonna 2020 asuneita.
    • Kertoo, kuinka suuren osuuden (%) tarkasteltavan väestön asumistukien kokonaissumma (ks. yllä) muodostaa kaikista alueen asukkaille vuonna 2020 maksetuista asumistuista.
    • Esimerkiksi luku “6,5 %” kertoo, että tarkasteltava väestö sai 6,5 % kaikista alueen asukkaille vuonna 2020 vuonna maksetuista asumistuista.


3.7 Palkka- ja yrittäjätulot:

  • Palkka- ja yrittäjätulojen lähde on Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, Palkkatuloja koskevan muuttujan nimi tässä rekisteriaineistossa on Palkkatulot ja yrittäjätulojen puolestaan Yrittäjätulot.

  • Palkka- ja yrittäjätulot -tieto on muodostettu laskemalla yhteen palkkatulot ja yrittäjätulot koko vuoden 2020 aikana.

  • Palkka- ja yrittäjätuloja koskevat tilastotiedot on koskettu rajaamaan 25–60-vuotiaita. Syy tähän on, että yleisesti koko väestössä alle 25-vuotiaiden palkka- ja yrittäjätulot ovat keskimäärin pieniä, joten alle 25-vuotiaiden mukaan ottaminen saisi näyttämään monen maahanmuuttajaväestön, joissa on suhteessa enemmän alle 25-vuotiaita kuin kantaväestöt, tulokset suhteessa heikommilta verrattuna kantaväestöön.

  • Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo (€)

    • Kertoo yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvon (per henkilö) tarkasteltavassa väestössä vuonna 2020.

  • Palkka- ja yrittäjätulojen mediaani (€)

    • Kertoo yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen mediaanin (per henkilö) tarkasteltavassa väestössä vuonna 2020.


3.8 Työllisyysasteet:

  • Työllisyysaste (%)

  • Työllisyysasteita koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Pääasialllinen toiminta (TVM).

  • Työllisyysaste on laskettu sinä osuutena väestöstä, jolla pääasiallinen toiminta oli työllinen (vuoden 2020 lopussa).

  • Työllisyysaste kertoo tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaiden työllisyysasteen kunnassa vuoden 2020 lopussa.


3.9 Hyvät ja huonot veronmaksajat:

  • Maksettuja kunnallisveroja koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Kunnallisvero.

  • Maksettujen kunnallisverojen keskiarvoja koskevat tiedot esitetään 18–64-vuotiaille vuoden 2020 osalta.

  • Kunnallisveroihin on laskettu yhteen henkilöiden maksamien kunnallisverojen yhteenlaskettu summa vuoden 2020 aikana.

  • Tieto koskee henkilöiden todellisuudessa maksamien kunnallisverojen summaa (sisältäen siten esimerkiksi erilaiset kunnallisveroja koskevat vähennykset).

  • Kunnallisverojen keskiarvo koko kaupungin kantaväestön keskiarvosta (%)

    • Kertoo tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaiden maksamien kunnallisverojen keskiarvon (per henkilö) suhteellisen osuuden (%) kaupugin kantaväestön maksamien kunnallisverojen keskiarvosta vuonna 2020.

    • Mikäli alue on Helsingissä, niin kunnallisverojen keskiarvoa verrataan kantaväestön keskiarvoon koko Helsingissä; vastaavasti, jos alue on Espoossa tai Vantaalla, niin vertailu tehdään koko Espoon tai koko Vantaan kantaväestön maksamien kunnallisverojen keskiarvoon.

    • Esimerkiksi luku “90 % kantaväestön keskiarvosta” kertoo, että tarkasteltavan väestön maksamien kunnallisverojen keskiarvo alueella on 90 prosenttia kantaväestön keskiarvosta koko kaupungissa, eli tarkasteltavan väestön keskiarvo on kantaväestön keskiarvoa pienempi.
    • Jos luku on alle 100 %, niin se kertoo, että tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaat ovat keskimäärin huonompia veronmaksajia kuin kantaväestön 18–64-vuotiaat koko kaupungissa.
    • Toisaalta esimerkiksi luku “105 % kantaväestön keskiarvosta” kertoo, että tarkasteltavan väestön maksamien kunnallisverojen keskiarvo alueella on 105 prosenttia kantaväestön keskiarvosta koko kaupungissa, eli tarkasteltavan väestön keskiarvo on kantaväestön keskiarvoa suurempi.
    • Jos luku on yli 100 %, niin se kertoo, että tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaat ovat keskimäärin parempia veronmaksajia kuin kantaväestön 18–64-vuotiaat koko kaupungissa.

    • Koska vertailu tehdään suhteessa koko kaupungin kantaväestön keskiarvoon, niin tiedon avulla voidaan tarkastella myös, miten suomalainen kantaväestö sijoittuu alueittain hyviin ja huonoihin veronmaksajiin.


3.10 Koulutusasteet:

  • Osuus, jolla on 2. asteen tutkinto (%)

  • Koulutusasteita koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Korkeimman tutkinnon suoritusaste.

  • Vähintään 2. asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on laskettu sinä osuutena väestöstä, jolla korkeimman tutkinnon suoritusaste on vähintään toinen aste.

  • Ikärajaus koulutusastetta koskevien tulosten osalta on 25–60-vuotiaat. Erityisesti alaikärajalla (25-vuotiaat) varmistetaan se, että henkilöillä on ollut ikänsä puolestaa aikaa suorittaa vähintään 2. asteen tutkinto.


Muut lisätiedot aluekartasta

  • Mikäli vastauksia aluekarttaan liittyvissä kysymyksissä ei löydy tältä sivulta eikä viitatusta yksityiskohtaisesta Suomen Perustan raportista, lisätietoja saa Suomen Perustan tutkijalta Samuli Salmiselta: [email protected].